Tarinamme

IMG_0134.jpg

Särkisäilykkeiden matka kotikeittiöstä vastuulliseksi kotimaiseksi tuotteeksi

Järki Särki syntyi yksinkertaisesta oivalluksesta: miksi niin herkullista kalaa kuin särki kutsutaan roskakalaksi? Kaikki alkoi keittiöstämme, jossa valmistimme särkisäilykkeitä omaan käyttöömme. Katiskasta saatujen hopeakylkisten kalojen maku ja saatu palaute lähipiiriltä saivat meidät pohtimaan, miksi kaupoista löytyy vain ulkomaista kalaa, mutta ei kotimaisia särkituotteita. Jotain piti tehdä. Siitä alkoi särjen matka syrjitystä raaka-aineesta arvostetuksi elintarvikkeeksi.

 
 
jarkisarki.jpg
 

Olemme Marja ja Ari, viljelijät ja yrittäjät, joiden juuret ovat syvällä luonnossa. Opiskelimme Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa 1980-luvulla. Ari syventyi kalatalouden saloihin, kun taas Marja opiskeli kasvinviljelyä ja puutarhatiedettä. Ympäristöasiat, kestävä kehitys ja ekologinen ruoantuotanto olivat aina sydäntämme lähellä, ja unelma maaseudun rauhasta toteutui, kun muutimme Korpilahdelle vuonna 1990 ja ryhdyimme luomuviljelijöiksi. Mehiläishoito ja monenlaiset kasvatuskokeilut ja muodostivat perustan tilamme toiminnalle. Olemme edelleen myös mehiläishoitajia luomuhunajamme Mielihyvin -luomuhunaja on myynnissä lähes kaikkien ketjuliikkeiden hunajahyllyllä.


Järki Särjen synty: särkisäilykkeistä innovaatioon

Vuonna 2013 hyvä jäätalvi mahdollisti särkikalastuksen katiskoilla. Saaliiksi saatiin runsaasti laadukasta särkeä, joka päätyi lasipurkkeihin keittiössämme. Kun lähipiirimme ihastui valmistamiimme säilykkeisiin, aloitimme testikalastuksen ja kehitimme särkituotteillemme tuotenimen. ”Tässä on järkeä,” Ari totesi talvisella jääreitillä, johon Marja vastasi: ”Ja kun tästä tehdään tuote, sen nimi on Järki Särki.”

Kevään koekalastus toi yli kaksi tonnia särkeä, ja särjen matka kaupalliseksi tuotteeksi käynnistyi. Riskeistä huolimatta rakensimme kalanjalostustilat ja jatkoimme reseptikehitystä omien kotikeittiökokemustemme pohjalta. Laadukas kotimainen kala, kuten särki, ansaitsi saada arvoisensa paikan ruokapöydissä.

Järki Särjen saavutuksia

Ensimmäiset Järki Särki -tuotteet saapuivat kauppoihin vuonna 2015, ja ne saivat heti loistavan vastaanoton. Hyvä vastaanotto kannusti laajentamaan toimintaa, ja tuotteemme ovat saavuttaneet tunnustusta useissa kilpailuissa. Esimerkiksi Vuoden Suomalainen Elintarvike -finalistipaikka vuonna 2016 ja Suomen vastuullisimman tuotteen titteli vuonna 2022 ovat osoituksia siitä, että olemme onnistuneet viemään särjen uudelle tasolle.

Kestävää kehitystä kotimaisella kalalla

Ekologisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Hyödynnämme aurinkovoimaa, kierrätämme ja pyrimme minimoimaan tuotannon ympäristöjalanjäljen. Särjen kalastaminen ei ainoastaan paranna vesistöjä, vaan se tarjoaa myös lisätuloja kalastajille ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta.

Ilmastovaikutuksiltaan särki on ylivoimainen moniin muihin proteiineihin verrattuna. Valitsemalla Järki Särjen olet mukana rakentamassa vastuullisempaa ruokakulttuuria.

Järki Särki on enemmän kuin pelkkä tuote – se on tarina luonnon kunnioittamisesta, käsityöstä ja rohkeudesta uskoa uuteen.

Tule tutustumaan Järki Särki -tuotteisiin ja tee vastuullinen valinta jo tänään!

Kalastajat

IMG_0032-2.jpg

Kalastamme itse Päijänteellä, mutta pääosan käyttämästämme kalasta ostamme ammattikalastajilta eri puolilta maata. Ammattikalastus on vaativa ammatti eikä elanto tule siinä helpolla. Särki on uusi pyyntikala ja sen kalastaminen tuo uuden tulonlähteen kalastajille ja tukee siten ammattikalastuksen säilymistä. Tutustu tässä muutamaan kalastajaamme.

 
Arto Tuomanen.jpg

Arto Tuomainen, Päijänne

Tuomainen on työskennellyt ammattikalastajana yli kymmenen vuotta ja hän kalastaa Päijänteellä'. Jyväskylän yliopistossa kalabiologiaa lukeneena hän olisi voinut löytää paikkansa tutkijayhteisöstä, mutta käsillä tekeminen on tuntunut kuitenkin enemmän omalta kuin tietokoneen ääressä istuminen.

En halua hankkia raskaita tai helposti rikkoutuvia laitteita, vaan pitäydyn yksinkertaisissa menetelmissä ja vältän turhan tavaran haalimista.

Ilkka Tonteri.jpg

lkka Tonteri, Vesijärvi

"Tässä tehdään ihan rehellisesti kovaa työtä"

IMG_0214.jpg

Jari Ratilainen, Eurajoki

Ratilainen kalastaa merialueella, mutta samoista kaloista kilpilevat hylkeet, joista on ammattikalastajille valtavasti riesaa.

"Kaloja ei oteta, ne saadaan"