Valmistimme kotikeittiössä särkisäilykkeitä omaan käyttöömme ja ihmettelimme, miten niin hyvää kalaa voidaan nimittää roskakalaksi. Kun huomasimme, kuinka vähän kotimaista kalaa on saatavilla, päätimme tehdä asialle jotain. Siitä alkoi tarina Järki Särjestä – syrjityn särjen tiestä salonkikelpoiseksi elintarvikkeeksi.

Marja ja Ari opiskelivat 1980-luvulla Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, Ari opiskeli kalataloutta, Marja kasvinviljelyä ja puutarhatiedettä.

Ympäristöasiat ja luomuviljely kiinnostivat meitä molempia. Opintojen loppuvaiheessa päätimme muuttaa maalle, ja vuonna 1990 ostimme maatilan Keski-Suomesta Korpilahdelta ja ryhdyimme luomuviljelijöiksi. Meillä oli intoa kasvattaa ja hoitaa kaikenlaista. Kasvatimme perunaa, viljelimme sieniä, hoidimme lampaita, kanoja ja muuta siipikarjaa. Päätuotantosuunnaksi nousi mehiläishoito. Kasvatimme määrätietoisesti mehiläispesien määrää ja kehitimme oman tuotemerkin Mielihyvin -luomuhunajan, joka on tunnettu hunajabrändi ja sitä saa päivittäistavarakaupoista ympäri maata.

Järki Särki keksittiin Päijänteen jäällä

 Ari ja Marja ovat molemmat perheistä, joissa on aina kalastettu ja sitä perua kotitarvekalastus oli luonnollinen osa elämää. Vuonna 2013 oli hyvä jäätalvi ja katiskoista tuli saaliksi paljon komeita särkiä. Perkasimme, purkitimme ja kypsensimme kalat lasipurkeissa keittiön sähköuunissa. Särkisäilyke oli meistä todella hyvää, ja niin annoimme purkkeja myös lähipiiriin, ystäville ja sukulaisille. Palaute oli loistavaa, kaikki halusivat lisää.  Se sai meidät pohtimaan, miksi näin hyvää kalaa ei voinut ostaa kaupasta, miksi Korpilahdellakin aivan Päijänteen rannalla on myynnissä vain norjalaista lohta, miksi särkikalojen hyödyntämisestä oli puhuttu jo kymmeniä vuosia, mutta lopputuloksena oli tusinoittain uponneita hankkeita ja hautautuneita haaveita. Päätimme, että näin ei voi jatkua.

Niinpä hankimme lisää katiskoita testataksemme nouseeko Päijänteestä särkeä. Kalaa tuli ja siinä samalla syntyi heti ensimmäiseksi tuotenimi. Normilenkki oli useampi kilometri jäällä tallustamista avantojen välillä. Siinä oli aikaa hoitaa parisuhdetta ja parantaa maailmaa.

Ari mietiskeli ääneen pulkkaa vetäessään, että särjen hyödyntämisessä olisi kyllä paljon järkeä. Siihen Marja totesi oitis, että kun tästä tehdään tuote, sen nimi on sitten Järki Särki.

Kevään koekalastaus Päijänteellä tuotti 2,5 tonnia särkeä viidessä viikossa. Särjen matka kaupalliseksi elintarvikkeeksi alkoi.

Järkeä särkituotteiden tuottamisessa vai vain tekemisen iloa

Puntaroimme pitkään, onko mitään järkeä hypätä aivan uuteen tuotantoalaan ja aloittaa kaikki aivan alusta, kun työtä entuudestaankin mehiläisten kanssa oli riittävästi. Mitään erityistä nostetta ei myöskään särjen jalostamisessa vielä ollut, päinvastoin asiasta puhuminen aiheutti lähinnä ihmettelyä. Ai, särkeäkö todella meinaatte jalostaa? Moni epäili hankkeen järkevyyttä. Särjen maine ruotoisena roskakalana oli varsin hyvin tiedossa, tosin arvostelijoista tuskin kukaan oli maistanut oikein tehtyjä särkiruokia.

Suivaannuimme siihen, miten vajaastihyödynnetyistä särkikaloista pidettiin kyllä puhetta ja suunniteltiin hankkeita, mutta itse tekoja ei ollut.  Kun siihen lisättiin innostuksemme kaiken uuden kokeilemiseen, otimme riskin ja rakensimme ajanmukaiset kalanjalostustilat. Tuotekehittely tapahtui omassa keittiössä niiden reseptien pohjalta, joilla olimme valmistaneet särkeä omaankin käyttöön. Siksi raaka-aineissakaan ei nuukailtu vaan hopeakylkiset särjet saivat seurakseen laadukkaat luomulaatuiset raaka-aineet.

Pakkaussuunnittelua New Yorkissa

Pientuottaja ei voi lanseerata tuotetta massiivisella mainoskampanjalla. Tuotteen herkullisuuskin aistitaan vasta ostetusta ja avatusta tuotteesta, siksi pakkauksen ulkonäön täytyy viestiä sisällöstä oikealla tavalla. Järki Särjen hyväntuuliset ja värikkäät pakkaukset suunnitteli New Yorkissa mainostoimistossa työskennellyt graafikko Molly Conley, joka tuli tilallemme alun perin mehiläisharjoittelijaksi. Harjoittelukausi innoitti Mollyn perustamaan oman yrityksen. Komppa-Seppälän tila oli uuden suunnittelutoimiston ensimmäinen asiakas ja yhteistyömme jatkuu edelleen.

Järki Särjen matka kauppaan

Ensimmäiset Järki Särki -tuotteet valmistuivat syksyllä 2015 ja ne vietiin koemyyntiin oman kylän K-kauppaan ja Jyväskylän myymälöihin. Tuotteet menivät kaupaksi ja niitä tilattiin lisää. Viimeistään silloin olimme todistaneet, että särki on kelpo kala ja siitä saa herkullisia tuotteita.

Hyvä vastaanoton rohkaisemina aloimme etsiä jälleenmyyjiä myös pääkaupunkiseudulta. Vanhassa kauppahallissa Kalaliike E. Erikssonin kalakauppias Juha Lindberg totesi Järki Särkeä maistettuaan sen olevan paras kotimainen kalauutuus vuosikausiin ja vinkkasi, että Järki Särjen kannattaisi osallistua Vuoden suomalainen elintarvikekilpailuun. Kilpailuaika oli juuri päättymässä, ja viime minuuteilla osallistumisilmoitus saatiin perille. Tuotteesta pidettiin, kun se valittiin 69 tuotteen joukosta viiden finalistin joukkoon. Se oli hyvä startti menestykselle myös muissa kilpailuissa.

Järki Särjen saavutuksia:

Suomen vastuullisin tuote 2022

Vuoden Suomalainen Elintarvike -finalisti 2016

Artesaaniruuan SM-kultamitalit 2017 ja 2019

Suomen edustaja Embla Nordic Food Award 2017

Sitran Fiksu Arki

Kestävän kehityksen arvot kantavat

Ekologinen elämäntapa on Komppa-Seppälän luomutilan perusta. Ekologisuus näkyy tilamme rakentamisratkaisuissa, kierrättämisessä, omassa aurinkovoimalassamme ja uusiutuvan energian käytössä. Emme olisi aloittaneet Järki Särki tuotteiden valmistusta, jos tuotanto olisi epäekologista. Särjen hyödyntämisessä on sekä terveyden että vesistöjen hyvinvoinnin kannalta järkeä. Merkitystä on myös sillä, että särjen kalastaminen tuo lisätuloa kalastajille ja tukee siten ammattikalastuksen säilymistä ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Kalastamme itse Päijänteellä, mutta pääosan käyttämästämme kalasta ostamme ammattikalastajilta eri puolilta maata. Ammattikalastus on vaativa ammatti eikä elanto tule siinä helpolla. Särki on uusi pyyntikala ja sen kalastaminen tuo uuden tulonlähteen kalastajille ja tukee siten ammattikalastuksen säilymistä. Tutustu tässä muutamaan kalastajaamme.

Arto Tuomainen, Päijänne

Tuomainen on työskennellyt ammattikalastajana yli kymmenen vuotta ja hän kalastaa Päijänteellä'. Jyväskylän yliopistossa kalabiologiaa lukeneena hän olisi voinut löytää paikkansa tutkijayhteisöstä, mutta käsillä tekeminen on tuntunut kuitenkin enemmän omalta kuin tietokoneen ääressä istuminen.

En halua hankkia raskaita tai helposti rikkoutuvia laitteita, vaan pitäydyn yksinkertaisissa menetelmissä ja vältän turhan tavaran haalimista.

lkka Tonteri, Vesijärvi

"Tässä tehdään ihan rehellisesti kovaa työtä"

Jari Ratilainen, Eurajoki

Ratilainen kalastaa merialueella, mutta samoista kaloista kilpilevat hylkeet, joista on ammattikalastajille valtavasti riesaa.

"Kaloja ei oteta, ne saadaan"